Blogin esittely

Olen Sirpa 65+, hiljattain eläköitynyt kahden aikuisen lapsen äiti ja kahden 12-vuotiaan lapsenlapsen mummi. Elämääni kuuluvat saumattomasti myös avopuolisoni sekä 90-vuotias leskiäitini, samoin kuin toisen tyttäreni 2-vuotias kultainennoutaja, joka on ollut pennusta alkaen minulla päivä- ja toisinaan yöhoidossakin tyttäreni työkiireiden ja opintojen vuoksi.

Huollettaviahan ei minulla enää ole, mutta huolehdittavaa senkin edestä: äidin käyttämistä lääkärissä, tutkimuksissa, avustamista pankki- ym. asioissa, lastenlasten preppaamista matematiikankokeisiin, vaatteiden ompelua ja korjaamista, villasukkien neulomista, koiran ulkoiluttamista, lastenlasten (ja joskus kiireisten vanhempiensakin) ruokkimista jne.

 

                                             Kuva Sirpa P
 

Työelämän pyörteissä en juurikaan ehtinyt harrastaa juuri muuta kuin ompelu- ja käsitöitä, konserteissa käyntiä ja matkustelua harvakseltaan. Olen seurannut ainan aktiivisesti koti- ja ulkomaan politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita.

Työelämässä ollessani ajattelin aina, että sitten, kun jään eläkkeelle, on aikaa tehdä sitä ja sitä... Niitä siirtyviä harrastuksia ja tekemisiä kertyi vuosien varrella kuitenkin niin paljon, että kun vapaa viimein koitti, täytyi alkaa tehdä valintaa, kun kaikkeen mielenkiintoiseen ei kokopäiväinen vapaakaan riitä. 

Monen mutkan kautta ajauduin sitten ajatukseen, josko alkaisin kirjoittaa blogia omaan elämänpiiriini liittyen, kun ei tuo yhtenä haaveena ollut matkustelukaan nyt korona-aikana oikein riskiryhmään kuuluvana minua innosta. Olen aina ilmaissut itseäni paremmin kirjallisesti kuin puhumalla tai millään muulla tavoin. Kirjan kirjoittaminen ja julkaiseminen omakustanteena on joskus käynyt mielessä, mutta ei nyt kuitenkaan tässä vaiheessa tunnu enää niin kiehtovalta ajatukselta. Joten katsotaan nyt sitten, mihin tämä blogi-ajatukseni johtaa.

 

                                                       Kuva kuvapankki Pexels.com
 

Elämässäni aina sattuu ja tapahtuu kaikenlaista, kun perheeseen kuuluu neljä sukupolvea. Tämän mummin apua tarvitaan milloin missäkin, ja apua löytyy tarvittaessa ongelmaan kuin ongelmaan. Myös tulevaisuutta täytyy suunnitella ja opiskella koko ajan uutta, jotta pysyy mukana vaikkapa lastenlasten maailmassa. Mottoni on "Vierivä kivi ei sammaloidu".

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Päivä maalla äidin kanssa

Kesänviettoa kaupungissa ja maalla

Säästäväisyydestä säästämiseen ja sijoittamiseen