Moderni mummi ja sen poppoo

    Kesä on vaihtunut pikkuhiljaa syksyksi, täällä pohjoisessa oikeastaan jo alkutalveksi. Heinäkuun puolessa välissä loppuivat helteiset ilmat ja alkoi sadekausi, jolloin satoi lähes joka päivä aina lokakuun pakkasilmoihin asti.  Heinä-elokuussa ainakin näillä seuduin metsämarjat, ensin hillat,  mustikat lähes yhtä aikaa ja elokuun loppupuolella puolukat,  kypsyvät poimittaviksi. Jos ei tule hallaöitä kovin aikaisin, mustikkaa ja etenkin puolukkaa on poimittavissa vielä pitkälle syyskuulle saakka.    Olen ikäni ollut melko innokas marjastaja, joskin ikääntyessä  marjareissuista on tullut minulle lähinnä retkeilytapahtumia. Marjasanko ja poimuri ovat lähinnä vain rekvisiittaa. Reppuun lastaan mukaan voileipiä ja mehua sekä termospullollisen kahvia, joita sitten aina pysähdyn nautiskelemaan lyhyen poimintarupeaman jälkeen. Eihän niitä marjoja tuolla metodilla kovin ehdi kertyä, mutta saapahan nauttia vihreästä luonnosta ja raikkaasta ilmasta! Elämänkumppanini, jonka kanssa käyn marjasta

  Kesä on meidän neljän sukupolven perheessämme mennyt tavanomaisesti: lapsenlapsilla lomailun merkeissä, heidän vanhemmillaan töitä tehden ja  välillä lomaillen. Minulla taasen on ollut töitä ja vapapäiviä vaihtelevasti. Olen työsuhteeltani ns. tarvittaessa töihin kutsuttava, joten välillä teen töitä muutaman päivän ja sitten taas olen muutaman päivän vapaalla. Oikein sopivaa eläkeläiselle! Lapsenlapseni ovat lomailleet oikein todenteolla. He ovat saaneet valvoa myöhään ja nukkua pitkään, mikä näyttäisi olevan luonteenomaista tuossa iässä - ainakin itse muistan niin tehneeni kouluaikoina lomalla ollessani. Helpotushan se on välillä vanhemmilleenkin, kun ei tarvitse aikaisin aamulla herätellä aamu-unisia jälkeläisiään, jotka eivät millään jaksaisi nousta ylös. Vanhemman tyttäreni poika on saanut viettää kesälomaansa toisen mummonsa ja vaarinsa kanssa heidän kesämökillään ja pelata siellä videopelejä sielunsa kyllyydestä, kun ei ole äiti eikä isä rajoittamassa peliaikaa. Välillä hän on