Moderni mummi ja sen poppoo

    Tässä eletään vuoden 2022 viimeisiä päiviä. Minulla ei ole tapana tehdä tiliä menneestä, joten en tee nytkään poikkeusta. Uusia suunnitelmia kehiin sen sijaan ja katse tulevaisuuteen! Suunnitelmathan eivät tosiaankaan aina toteudu ainakaan täysin sellaisina, kun ne on suunnitellut, mutta silloin pitää tehdä suunnitelmaan muutos ja toteuttaa se jollain toisella tavalla.  Viime kesänä, heinäkuussa, aloin miettiä, että jospa hakisin jälleen palkkatyötä, kun aikaa ja ylimääräistä energiaa tuntuu vielä eläkkeellä ollessa riittävän.  Tällä kertaa hakisin osa-aikaista työtä, sillä kokopäiväduuni tuntuisi liian vaativalta kaikkien muiden "vakanssieni" lisäksi, mutta osa-aikatyö ei kuitenkaan rasittaisi ja aikaa jäisi muuhunkin. Tavoitteeni oli saada sellainen työ, jonka voisin tehdä ainakin pääosin kotona etänä. Silloin onnistuisi myös hoitaa tyttäreni kultaistanoutajaa. Suurikokoisena koirana se vaatii päivittäin vähintään kaksi tuntia liikuntaa, joten en voi ajatellakaan, että

    Edellisestä postauksestani on aikaa jo yli kolme kuukautta! Syy siihen, etten ole kirjoittanut mitään  on yksinkertaisesti se, että syksyni on ollut niin yllätyksellinen, ettei ole oikein ollut aikaa ja energiaa kirjoittaa, koska tapahtumat ja ajatukseni ovat pyörineen ihan muiden asioiden ympärillä. Syyskuun alkupuolella 90-vuotias äitini meni yhtäkkiä sekavaksi ja puhui ihan kummia. Veimme hänet vastaanotolle, ja siellä todettiin infektio, joka lääkärin mukaan laukaisi äidissämme deliriumin eli sekavuustilan. On kuulemma yleistä vanhoilla ihmisillä. Sekavuustilasta pitäisi selvitä muutamassa viikossa.   Äiti pääsi kotiin ja sai tietenkin antibiootin. Hän oli kuitenkin kovin sekava, ja kävin monta kertaa päivässä laittamassa ja lämmittämässä hänelle ruokaa ja auttelemassa kotiaskareissa, kun hän ei osannut edes kodinkoneita eikä puhelintakaan enää käyttää.     Väliin hän oli ihan "normaali", mutta saattoi sitten alkaa puhua taas sekavia. Muutama päivä kun meni, ä